torstai 28. kesäkuuta 2012

Cross The Line Again




Mua sattuu. Paljon. Mua ei ole aikoihin sattunut näin paljon.
Mä haluaisin kirjoittaa jotain viisasta, mutten pysty siihen.

Oon tänään taas lukenut Sergei Yesenin-nimisen runoilijan viimeisiä runoja.
Niille jotka eivät tiedä, kyseinen runoilija on tehnyt runon, josta on tehty
BMTH:n It Was Written In Blood-biisi. 
Kyseinen runo oli hänen itsemurhaviestinsä. Hän kuoli n.30-vuotiaana. Hirttämällä itsensä.

Niille jotka eivät jo tienneet: runous merkitsee mulle todella, todella paljon.
Lempirunoilijoitani ovat äskenmainittu Sergeu Yesenin ja Tamara Minaoui.
Ilman runoutta elämässä ei mielestäni olisi järkeä. Toki musiikkikin on tärkeää, mutta minulle se on lähinnä runoja joihin on laitettu melodia. Musiikki ja sanat yhdessä pystyvät luomaan vahvoja tunteita. Vaikkei niitä oikeasti olisi olemassa.






Musta tuntuu että ylitän sen rajan taas. Ja mikä pahinta: kukaan ei voi auttaa mua takaisin.
Mun pää ei kestä. Ja se henkilö joka vannoi rakastavansa mua, ei ymmärrä.
Mä tarvitsen tilaa hengittää.
Mä en voi elää näin.
Mä en halua elää näin.
Mä en halunnut tätä.
En taas....

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

;;____;; eikö kukaan oikeesti voi auttaa sua..? ;;____;; kukaan? ,__, eikö oo mitään mitä vois tehdä? ,___, mä en haluis ainakaa et sä olisit nii tuhoon tuomittu, koska sä oot sellane ihmine, joka tuntuu tosi tutulta. Vaikkei tunnetakkaa. Tuntuu ihan kun mä olisin tuntenu sut jo monta, monta, monta vuotta. Ehkä se johtuu siitä, et meis on jotai muutaki samaa ku sama nimi. Me molemmat ollaa tunnettu aika vitun moista tuskaa, ja meitä molempii on kiusattu... Luottamus petetty... Eikä noi välttämättä oo ainoita asioita. Mehän ei vielä tunneta kunnolla. Mut mä nii pyydän, ettet tee mitää ittelles, koska sä olet ihana ihminen, jolla on vielä elämä edessä. Kaikilla on varmasti jossain vaiheessa elämäänsä se tunnetila, et: "mä en vaan enää jaksa tätä, mä haluun kadota täältä maailmasta mahollisimman pian". Ei välttämättä nii paha, mut kyllä kaikki jossai vaiheessa elämäänsä ajattelee jossain mielensä sopukoissa et kunpa kuolis pois. Mä en ees tiiä kunnolla mitä on tapahtunu, enkä oo varma siitäkää et mitä sun pitäs tehä, mut mä pyydän, et vaikka sä olisit valmis tekeen ittelles jotai, älä tee. Vaik sanoit ettei kukaa voi pelastaa sua enää, mä haluun silti yrittää! Musta on meinaa nii väärin, et just sua ei vois kukaa pelastaa. Oot varmaa miettiny sitä jo, mut voitko sit vaik kertoo mulle miks kukaa ei voi sua pelastaa? Mä haluisin yrittää. Ihan oikeesti. Olis ihana jos mä voisin tehdä ees jotakin, et sun olo helpottuis :3♥